Sosiaalisen kestävyyden merkitys kasvaa jatkuvasti urbaanissa asuinympäristössä
Mikä on sosiaalisen kestävyyden rooli rakennetun ympäristön käytössä, miten sitä voidaan tukea ja mitata? Muun muassa tätä pohdittiin VTT:n järjestämässä RESER | European Association for Research on Services -seminaarissa lokakuun lopulla. Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen osallistui paneelikeskusteluun, jossa tiedeyhteisön ja yritysten edustajat pureutuivat siihen, miten sosiaalisesti kestävien ratkaisujen arvo saadaan paremmin näkyväksi. Kotikatu365 on hyvä käytännön esimerkki korttelitason urbaanin asumisen ratkaisusta, joka tuottaa kestävästi sosiaalista arvoa asukkaille.
”Me rakennutamme asuinkortteleita, joissa on asuntoja aivan tavallisille, eri-ikäisille ihmisille, ja yhdistämme niihin palvelupaketin, johon kuuluu monipuoliset yhteistilat, erilaisia yhteiskäyttötavaroita, henkilökohtainen palvelu ja digitaalinen palveluportaali. Lisäksi toimimme korttelissa palveluoperaattorin roolissa. Suurin sosiaalinen arvo syntyy siitä, että teemme asukkaille helpommaksi tavata toisiaan ja tehdä asioita yhdessä. Asukkaiden lisäksi luomme arvoa kaupungille ja yrityksille”, Hanna Kolehmainen kiteytti paneelissa.
Asukkaat tapaavat toisiaan päivittäin yhteistiloissa ja itse järjestämissään kokoontumisissa ja harrastuksissa, minkä lisäksi Kotikatu365 organisoi muutaman isomman yhteisen tapahtuman vuodessa. Palvelukonsepti tarjoaa erilaisia palveluja eri asioita arvostaville ihmisille. Yhdelle on tärkeätä käydä treenaamassa kuntosalilla, toiselle ajan viettäminen olohuoneessa naapureiden kanssa useita kertoja viikossa.
”Paikallinen palvelukoordinaattorimme on paikalla kaksi kertaa viikossa. Läsnäolo korttelissa ja vuorovaikutus asukkaiden kanssa antaa meille hyvän kuvan heidän ajatuksistaan – saamme heiltä suoraan sekä faktoja että tunnelmia. Tällainen kerätty tieto on tärkeää, samoin sen kommunikointi eri kanavissa: mm. suoraan kaupungeille sekä suurelle yleisölle sosiaalisessa mediassa”, Hanna Kolehmainen valotti.
Suuri mahdollisuus palvelualalle
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Ilmastopolitiikan ja kestävän kasvun asiantuntija Mikko Paloneva näkee sosiaalisen kestävyyden suurena mahdollisuutena palvelualan yrityksille. PALTAn jäsenistöön kuuluu laaja kirjo erilaisia palveluyrityksiä, myös esim. arkkitehtitoimistoja ja energiatehokkuuspalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka liittyvät urbaanin ympäristön kehittämiseen. Tuoreen jäsenkyselyn mukaan alan yritykset pitävät sosiaalista kestävyyttä erittäin tärkeänä asiana.
”Palveluyritysten toimintaan liittyy erilaisia sosiaalisen kestävyyden näkökulmia niin oman henkilöstön kuin asiakkaidenkin suuntaan – esimerkiksi tietosuoja- ja tietoturva- sekä työturvallisuusasiat. Tutkimuksemme mukaan sosiaalista kestävyyttä pidetäänkin hyvänä mahdollisuutena erityisesti brändin ja maineenhallinnan sekä työntekijöiden pysyvyyden kannalta, mutta myös asiakassuhteiden säilyttämisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta”, Mikko Paloneva kertoi.
”Ekologinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys linkittyvät usein toisiinsa. Esimerkiksi kaukolämpöä hyödyntävän kerrostalon lämmönsäätöjärjestelmän optimoiminen hyödyttää ympäristöä ja säästää rahaa, mutta lisäksi se, että jokaisessa asunnossa on tasaisen lämmintä, luo elämänlaatuun liittyvää sosiaalista arvoa asukkaille”, Paloneva perusteli paneelissa.
Tutkimuksia kansainvälisessä tiedeyhteisössä
”Sosiaalisesta kestävyydestä on tullut välttämätöntä, ei ainoastaan yrityksen tarjoamissa palveluissa, vaan myös sen työntekijöiden kannalta. Kestävyyden tavoitteleminen tekee henkilöstön omasta työstä entistä merkityksellisempää ”, totesi professori Céline Merlin-Brogniart, joka tutkii ja opettaa Lillen yliopistossa mm. palveluinnovaatioita, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä.
”Olemme kehittäneet uuden mallin, jonka avulla yrittäjät pyrkivät yhdistämään ympäristövastuun ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia tuotteiden ja palveluiden käytössä – esimerkiksi rakentamisessa ei tuoteta pelkästään rakennuksia, vaan pyritään tuottamaan hyvinvointia asukkaille”, hän kertoi.
Ranskalaisprofessorin mukaan yhä enemmän panostetaan arviointiin, mutta päättäjät usein käyttävät perinteisiä indikaattoreita, joten haasteena onkin löytää uusia tapoja mitata sosiaalista kestävyyttä.
Tutkija Emma Peltonen VTT:ltä puolestaan valotti paneelissa Sustainable3 Futures -yhteistutkimushanketta, jonka tavoitteena on parantaa sosiaalisen kestävyyden arviointia. Hankkeessa kehitetään malleja, joiden avulla kaupunkiympäristön käytön aikaiset sosiaalisen kestävyyden tekijät pystytään ottamaan paremmin huomioon sekä nostamaan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalle päätöksenteossa.
”Tässä tutkimushankkeessa olemme jo havainneet, että sosiaalinen kestävyys ja sitä tukevat toimenpiteet tuovat paitsi taloudellista arvoa, myös paljon muita hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja muille toimijoille. Luodessamme viitekehystä sosiaalisen kestävyyden mittaamiselle olemme jakaneet sen elementit kuuteen eri ulottuvuuteen, joiden avulla pystytään luomaan lisää indikaattoreita sosiaalisen kestävyyden eri osa-alueille. Tavoitteenamme on kehittää datapohjainen viitekehys, jota voidaan käyttää mahdollisimman laaja-alaisesti, joten lisäksi urbaanin ympäristön käytön alustat on jaoteltu kolmeen eri tasoon: yksittäisen ratkaisun taso, esimerkiksi kerrostalon hissi; korttelitaso, kuten Kotikatu365, sekä alue/kaupunkitaso”, Emma Peltonen kertoi meneillään olevasta hankkeesta.
Kotikatu365 on mukana VTT:n, Business Finlandin ja Turun yliopiston rahoittamassa kaksivuotisessa Sustainable3 Futures -projektissa urbaanin kortteliasumisen käytännön casenä. Lisäksi yrityssektorilta KONE ja NCC, kaupungeista Vaasa ja Oulu sekä Smart Village Builders osallistuvat tähän yhteistutkimushankkeeseen. Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan keväällä 2025.